Olisin halunnut sanoa

minä kuljen niillä hämärillä kaduilla,
joiden olemassaoloon et uskonut

graniittihampaiden välistä kohoavassa savussa

sillä tämä on tanssi, jonka jokainen päättää yksin

He puhuivat laskeutumisesta yksinäisyyteen.

Minä olen täällä. Olen yhä.

Etkä sinä koskaan ymmärtänyt, et minun katseitani tai niitä eleitä,
viivettä lauseiden välillä

Ehkä en ole todellinen kuten he

läpinäkyvä
sinä sanoit

Minä näen vartalosi ääriviivat, valot ja varjot
silmät suljettuina

sitä en kertonut

Jos olisit lähempänä
minun käteni ylettyisi punertavaan hiussuortuvaan

siihen, joka karkasi