Etkä sinä koskaan ymmärtänyt, et minun katseitani tai niitä eleitä,
viivettä lauseiden välillä
Ehkä en ole todellinen kuten he
läpinäkyvä
sinä sanoit
Minä näen vartalosi ääriviivat, valot ja varjot
silmät suljettuina
sitä en kertonut
Jos olisit lähempänä
minun käteni ylettyisi punertavaan hiussuortuvaan
siihen, joka karkasi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti